Sain keskiviikkona soiton naikkarilta ja minua pyydettiin osallistumaan opetustilanteena tehtävään ultraan. Paikalla oli siis erikoislääkäri ja erikoistuva lääkäri, ja ultraus kesti 45 min. Suostuin, koska aika muuttui vain vartilla aikaisemmaksi ja onhan se aina kiva kun vaavia tutkitaan pidempään ja perusteellisemmin. Mielessäni myös toivoin, että siellä olisi käytetty 4D-laitetta, mutta ihan tavallisella ultralla tehtiin.
Kaikki osat löytyivät ja kaikki oli muutenkin juuri niin kuin pitää. Kuulemma masussani kasvaa oikein eläväinen ja kaunis vauva, heh. Nämä kaksi naislääkäriä puhuivat muutenkin niin kauniisti tästä uudesta elämästä. Heistä jotenkin paistoi kunnioitus myös tätä syntymätöntä lasta kohtaa. Sitä oli ilo kuunnella. Toki kun kyseessä oli opetustilanne, niin he käyttivät keskenään paljon lääkärikieltä, joka oli minulle itselleni täysin vierasta, mutta muistivat myös välillä selittää meillekkin juttuja oikein juurta jaksaen.
Annoimme myös luvan kertoa sukupuolen, mikäli se sattuisi vilahtamaan. Ja vilahtihan se. Pikkuneitimme saa siis pikkusiskon! Ihanaa, toinen pieni prinsessa <3 Voi äidin onnea <3 Ja isin myös!
![]() |
Kuva |
Esikoista odottaessa kävi niin, että kävin supistusten takia päivystyksessä tammikuun alkupuolella, jolloin lasketun ajan (24.2.) painoarvioksi saimme 3,7 kg. Kun muutamaa päivää ennen tuota laskettua aikaa kävimme kohonneiden verenpaiden takia taas päivystyksessä, olikin lääkäri huolissaan sikiön pienestä koosta. Hän jutteli hetken kollegan kanssa synnytyksen käynnistämisestä, mutta uusi kontrolliaika varattiin seuraavalle viikolle. Neiti kuitenkin päätti syntyä spontaanisti siinä välissä, päivää ennen laskettua aikaa, ja oli 2595g ja 47cm. Istukka painoi 300g, ollen siis hieman pieni. Epäselväksi jäi miksi kasvu oli hidastunut niin paljon. Nyt tuntuu todella mukavalta, että sikiön kasvua kurkataan ainakin vielä kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti