tiistai 6. elokuuta 2013

Musiikkia vauvalle


Pikkuneitimme rakastaa musiikkia. Hänelle onkin laulettu jo aivan vastasyntyneestä asti. Itse en mikään kultakurkku ole, mutta työn puolesta monet lastenlaulut ovat tulleet tutuiksi. Ja vauvaahan ei haittaa vaikka vähän menisi nuotin vierestä. Mieheni onkin sitten jo musikaalisempi tapaus, ja hän soittaakin useana päivänä viikossa tytöllemme kitaraa, sekä myöskin laulaa hänen kanssaan. Tuo kitaransoitto onkin vauvasta mukavaa ja hän jaksaakin usein oikein keskittyneesti kuunnella ja katsella. Kieliä näppäilevät sormet ovat erityisen kiinnostavat.

Ostimme pian vauvan syntymän jälkeen Kultaisen lastenlaulukirjan, josta löytyy monia perinteisiä lauluja pienille ja isoille lapsille. Olen ajatellut hankkia muitakin lastenlaulukirjoja, sillä vaikka netistä löytyy sanoja, ja varmasti myös sointuja kitaralle, niin arvostan itse perinteisiä kirjoja todella paljon. On ihan erilainen fiilis avata laulukirja ja alkaa laulamaan, kun se, että ottaa ipadin käteen ja laulaa ruutua tuijotellen (toki sitäkin on tässä perheessä tehty). Laulukirjoista löytyy usein myös kivoja kuvia joita voi lapsen kanssa yhdessä tutkia. Kuvista lapset myös oppivat tunnistamaan mikä laulu sivulla mahdollisesti on.


Vauvallemme muodostui jo yllättävän pienenä pari suosikkilaulua. Ensimmäisenä hän oppi tunnistamaan Viisi pientä ankkaa ja Pieni ankanpoikanen laulut. Voisin melkein vannoa, että jo viisi viikkoisena hän tunnisti tuon Viisi pientä ankkaa. Ja nykyään, vaikka ei tietenkään ymmärrä mistä lauletaan, hän tuntuu odottavan kohtaa jossa isä-ankka nostaa päänsä lammesta. Isä-ankan käsky pienille ankanpoikasille saakin usein hymyn neidin huulille. Pian näiden kahden laulun lisäksi suosikkilistalle nousi Pikkuiset kultakalat. Sillä laululla näyttää talttuvan itku kuin itku. Pitkään hänen listallaan olikin vain nämä kolme kappaletta, mutta nyt sinne on alkanut mahtua paljon uusia biisejä. Yksi, ei niin perinteinen vauvojen laulu, kirvoittaa kerta toisensa jälkeen hymyn neidin huulille, nimittäin Aaveratsastajat. Uusimpana suosikkina taitaa tällä hetkellä olla Metrolla mummolaan.


Lähes joka ilta nukutuksen yhteydessä laulan tytölle. Sininen uni on ollut nukutushetkissämme mukana ihan ensi päivistä asti. Sen lisäksi tällä hetkellä Ihme ja kumma, Pieni tytön tylleröinen ja Lapinäidin kehtolaulu ovat olleet nukutuslauluinamme. Aina ei iltaisin jaksa laulaa, ja silloin usein olen vain hyräillyt. Hyräilylauluna toimii hyvin Brahmsin Lullaby. Aivan viime aikoina olemme alkaneet päiväunille mennessä kuuntelemaan unilauluja Spotifysta. Sieltä löytyi Music box lullaby-levy, jota tyttö mielellään jää kuuntelemaan ja siihen helposti nukahtaakin.
Vaikka tuo Spotify onkin todella kätevä, niin olen ajatellut hankkia tytölle ainakin joitain CD-levyjä. Siinä on vähän sama juttu kuin noissa laulukirjoissa. Joitain asioita on kiva ihan konkreettisesti omistaa.

Jossain vaiheessa ilmottaudumme varmasti mukaan johonkin muskariin, nyt kuitenkin vielä musisoimme keskenämme kotona.

2 kommenttia:

  1. Suosittelen lämpimästä Lasten omaa radiota! http://www.lastenomaradio.fi/oma/index.php Sitä meillä kuunnellaan usein päivisin, sieltä tulee laidasta laitaan lastenmusiikkia. Ipanapa-CD:t ja on kanssa ihan ykkösiä, niitä jaksaa kuunnella aikuisetkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lasten radio kuulostaa tosi hyvälle, ja myös Ipanapa vinkki laitetaan korvan taakse! :)

      Poista