lauantai 10. elokuuta 2013

Maidosta soseisiin


On ihanaa, että vauvan ruokavalio alkaa laajentua! Pikkuhiljaa on maidon ohelle tullut kiinteitä ruokia. Meillähän tyttö on ollut korvikemaidolla reilu kaksikuisesta asti. Sitä ennen mentiin osaimetyksellä. Lisämaitoa alettiin antamaan jo sairaalassa. Neitimme oli pienikokoinen syntyessään, ja näin ollen oma maitoni ei riittänyt pitämään verensokereita hyvissä lukemissa. Alkuun jouduimme herättelemään tytön syömään kahden tunnin välein ympäri vuorokauden. Oma maito ei koskaan noussut tarpeeksi, vaikka siihen kokeiltiin tiheiden imetysten lisäksi jopa akupunktiota. Nestettä join paljon ja yritin syödä monipuolisesti. Imetystä varten oli hankittuna imetysliivejä, liivinsuojia ja imetystyyny. Suunnitelma oli täysimettää ainakin neljäkuiseksi tai jopa puolivuotiaaksi. Toisin kävi, ja imetyspettymys oli valtava ja minun oli todella vaikea hyväksyä asiaa. Koin  epäonnistuneeni ja kroppani pettäneen minut. Asiaa ei auttanut, että internet oli pullollaan syyllistäviä keskusteluja siitä miten äiti ei vain ole yrittänyt tarpeeksi, koska imetys onnistuu kaikilta..Helppo se on niiden sanoa joilta se on onnistunut. Jälkeenpäin ajatellen suurin ongelma oli varmaan se valtava paine siitä, että lapsemme saa tarpeeksi ruokaa ja paino nousee tarpeeksi. Kun opin hyväksymään, että lapseni saa ruokansa vain kaupan hyllystä, niin sen mukana tuli helpotus. Tärkeintä kuitenkin on, että sekä äiti, että lapsi ovat tyytyväisiä. Äidin stressi ja huono mieli heijastuu pitkällä tähtäimellä kuitenkin lapseen. Tosin vieläkin joskus ostaessani Tuttelia kaupasta, pelkään jonkun tulevan kyseenalaistamaan lapsemme ruokailua. Onneksi kuitenkin meillä on oikein hyvin kasvava, terve ja iloinen tyttö.

Kun tuota pullorumbaa oli juhannuksena kestänyt sen neljä kuukautta, niin oli mukavaa, että pikkuhiljaa pystyi alkaa vaikuttamaan siihen mitä vauva syö. Tällä hetkellä tytön ollessa 5,5 kuukautta, on meillä maisteltu bataattia, porkkanaa, banaania, luumua, päärynää, kaurapuuroa, kanaa ja mustikkaa (tässä järjestyksessä). Alkuun maistelimme hyvin hyvin varovaisesti allergioiden pelossa (tytöllä minulta peritty atooppinen iho), mutta nykyään otetaan uusi maku mukaan noin 3-4 päivän välein. Mistään ei näillä näkymin ole allergiaa tullut.

Ruokalaput kuivumassa
Ensimmäiseksi soseeksi oli vaihtoehtona peruna tai bataatti. Bataatti valikoitui koska se on hieman makeampi kuin peruna, joten ajattelin sen maistuvan paremmin. Ilmeet olivat näkemisen arvoisia! Kulmat kurtussa ja irvistellen neiti maisteli uutta makua suussaan. Koostumus aiheutti yökköreaktioita ja välillä ajattelinkin tytön oksentavan.
Porkkana olikin jo miellyttävämpi maku, ja yhdessä porkkanan kanssa, bataattikin maistui paremmin. Kolmantena vuorossa ollut banaani oli taas aivan erilaista, mutta selkeästi maistuvampaa. Banaanin vatsaa kovettavan vaikutuksen takia, otimme seuraavaksi mauksi luumun. Luumu olikin suurta herkkua! Tyttö imeskeli huuliaan ja oli selvästi ihastuneen hämillään tästä mausta.
Tähän mennessä kokeilluista mauista luumu on edelleen suosikki. Päärynä aiheutti parilla ensimmäisellä maistelukerralla kulmien kurtistelua ja pieniä puistatuksia, nykyään tämä mieto hedelmä on kuitenkin jo hyvin maistuvaa.
Tytön täyttäessä viisi kuukautta, otimme puuron mukaan kuvioihin. Ensipuuroksi valikoitui Muksun kaurapuurohiutaleet. Siitä on helppo tehdä pieniäkin annoksia, ja isona plussana, siitä tulee tarpeeksi sileää vauvamme makuun. Kaurapuuro sellaisenaan tai päärynän kanssa ei maistunut tytölle, mutta kun lisäsin joukkoon luumusosetta, niin johan alkoi maistua! Nykyisin tyttö syökin melko reilun annoksen luumu-kaurapuuroa sekä aamulla, että illalla. Kunhan ruoka alkaa maistua hieman karkeampana ja sitä alkaa mennä vielä suurempia annoksia, niin alan keittelemään puurot oikeista hiutaleista.
Kanan sekoitin ensimmäisellä kerralla bataattisoseeseen. Vastaanotto ei ollut kovin hyvä. Suu kääntyi irvistykseen ja vauva alkoi yökkimään. Seuraavan kerran lisäsin mukaan myös porkkanaa, ja sen jälkeen on tämäkin sose maistunut oikein hyvin.

Tähän mennessä olen tehnyt kaikki soseet itse, luumua lukuunottamatta. Jos suinkin mahdollista, niin valitsen vauvan ruokiin luomutuotteita. On mukava ajatus, että vauva syö mahdollisimman puhdasta ruokaa. Kasvikset ja hedelmät höyrytän kypsiksi, soseutan sauvasekottimella ja pakastan jääpalarasioissa pieniksi annospaloiksi. Kypsäksi keitetyn ja soseutetun kanan pakastin myös jääpalarasioissa annospaloiksi. Annospalat siirrän pakasterasiohin ja päälle lappu jossa lukee mitä rasiassa on ja milloin pakastettu. On helppoa ottaa pakkasesta esim. yksi kuutio bataattia, yksi porkkanaa ja yksi kanaa. Pienet kuutiot sulavat nopeasti mikrossa tai vesihauteessa. Ennen tarjoilua olen korvikkeella tehnyt soseesta sopivan paksuista.

Mustikkasose menossa pakkaseen

Sulamassa yksi kuutio mustikkaa ja kaksi kuutiota päärynää. Kyllä oli herkkua!

Ostin Facebookin kautta käytettynä Vauvan ja taaperon keittokirjan. Kirjassa on paljon hyviä vinkkejä lasten ruokailuun, sekä kivoja ja helppoja ohjeita.

Minusta tuntuu, että kiinteisiin ruokiin siirtyminen tuo pikkuhiljaa päiviin ihan uudenlaista rytmiä. Ruokailut ovat myös kivoja yhteisiä hetkiä. Meidän tyttö ainakin tykkää jutella kaikenlaista ruokailun lomassa.
Pikkuhiljaa alamme harjoitella syöttötuolissa istumista, ja tyttö saa lusikan myös omaan käteensä.
Siitä se riemu varmaan repeääkin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti